sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Tuomas Juntunen: Tuntematon lapsi


Vaimo taivuttelee pitkään vastahakoista miestään, ennen kuin tämä sanoo okei. Hankitaan lapsi. Onhan ikää jo pitkälti yli kolmenkymmenen, mutta miehen mielestä lasta ei tarvittaisi välttämättä ollenkaan. Elämä on mallillaan kahdestaan.

Raskaus alkaa ja etenee hyvin. Ultrat kertovat, että tulossa on terve tyttö. Shokki on suuri, kun vauva todetaan heti synnytyksen jälkeen vaikeasti sairaaksi.

Tuomas Juntusen kirjan päätapahtuma kerrotaan jo takakannessa. Itse kirja jakautuu aikaan ennen synnytystä ja sen jälkeen.

Alkuosa venyy turhan pitkäksi. Juntunen kirjaa tapahtumia sieltä ja täältä, aiheen vierestäkin.  Kun tarinan ydin on sairaan lapsen syntymä ja mitä sen jälkeen, luin Amerikan matkan yksityiskohtaiset muistelut lopulta kursorisesti odottaen, että päästäisiin pääasiaan.

Rakenteeltaankin kirja on turhan pomppiva. Luku kertoo aina jostain muusta vaiheesta kuin edellinen tai seuraava luku.

Kun vauva syntyy, kirjaa on mennyt reippaasti toistasataa sivua. Vaikka tietää, miten käy, järkytys humahtaa lukijalle asti. Kätilö sanoo, että tuli terve tyttö, käydään vain vähän putsaamassa hengitysteitä, niin vauva alkaa hengittää. Kohta valkenee, että vauva ei ole ollenkaan terve.

Vauvan syntymän, lyhyen elämän ja kuoleman jälkeiset tunteet ja tapahtumat Tuomas Juntunen kertoo koskettavasti. Teksti vie mukaansa, lukija on hyvästelemässä vauvaa sairaalassa, on läsnä hautajaisissa, ja toivoo mukana, kun aletaan tutkia, voiko näillä perintötekijöillä saada tervettä vauvaa lainkaan.

Kirjan loppupuolen tapahtumien lomaan Juntunen kirjoittaa pohdintojaan elämästä ja kuolemasta. Vaimon suvussa luotetaan lujasti jälleennäkemiseen. Tuomas Juntunen ei usko sellaiseen, mutta jokin hänen aiemmassa ehdottomuudessaan alkaa kuitenkin säröillä.

Kirjan tarina on  Tuomas Juntusen omasta elämästä. Vaimon nimi on muutettu, mutta lapsi on Martta, kuten oli oikeastikin. 


SAMAA AIHEPIIRIÄ

Eve Hietamies Puolinainen
- Elämästä puuttuu enää lapsi, mutta…

Anna-Leena Härkönen Heikosti positiivinen
- Omaelämäkerrallinen kirja äidiksi tulemisen ongelmista

Olli Seppälä Mies joka synnytti
- Muistiinpanoja lapsen odottamisesta, ilosta ja surusta

Pälvi Ahoinpelto Pikku Heini
- Heini osoittautuu erilaiseksi lapseksi

Pirre Saario Haikara lentää ohi
- Lapsi jota ei tullutkaan


Sairaalakokemuksia

- Miten pysyä kiinni elämässä, kun vastoinkäymisistä ei tahdo tulla loppua

1 kommentti:

  1. Surullista. Rankkojen aihepiirien kirjoihin täytyy olla tietynlainen mielentila, jotta niitä pystyy lukemaan.

    VastaaPoista